Tällä viikolla
keskitymme kuuluisiin härkätaistelijoihin ja erityisesti Juan Belmonteen, jota
voidaan pitää yhtenä kuuluisampana matadorina eli härkätaistelijana. Belmonte
syntyi Sevillan lähellä Trianassa 14. huhtikuuta 1892. Belmonte aloitti
härkätaistelut jo pienenä poikana 10-vuotiaana. Hän kuului härkätaisteluryhmään
nimeltä Los Ninos Sevillanos. 18- vuotiaana hän tappoi ensimmäisen härkänsä ja alkoi
kehittää omaa täysin uutta härkätaistelutyyliä, joka myös tuotti Belmontelle
paljon vammoja. Belmonte pysyi pystyasennossa loppuun asti pelkäämättä härän
sarvia kuten aikaisemmat matadorit ja mullisti tällä tyylillä koko
härkätaistelun. Belmonte vei lajia eteenpäin toisen maailmankuuluun matadorin
José Gomézin kanssa. Yhteistyö kuitenkin päättyi dramaattisesti vuonna 1920
Gomézin kuolemaan. Belmonte jatkoi kuitenkin lajin kehittämistä myös tämän
jälkeen ja vuodet 1914-1920 voidaankin nähdä härkätaistelun kultaisina aikoina.
Belmonte jäi eläkkeelle
yhteensä kolme kertaa. Viimeisemmäksi jäi vuoden 1935 päätös, jolloin Belmonte
oli 43 vuotta. Hän ehti taistella yhteensä 109 kertaa tehden hänestä toiseksi kokeneimman
matadorin heti meksikolaisen Manual Benítez Pérezin jälkeen (111 ottelua).
Siviilielämässä
Belmonte oli myös hyvä ystävä Ernst Hemingwayn kanssa. Belmonten voikin löytää
Hemingwayn teoksista Ja aurinko nousee ja Kuolema iltapäivällä sivuhahmona.
Hemingwayn tapaan Belmonte teki itsemurhan ampumalla itseään vuonna 1962
ollessaan 69- vuotias. Belmonte jätti härkätaistelulle paljon ja hänet
tullaankin muistamaan aina kaikkien aikojen matadorina.
Alla olevasta videosta voi ihastella mestarin otteita:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti