Pamplona

Moni on varmaan jo ihmettelyt blogimme nimivalintaa. Seuraavaksi esittelemmekin kaupungin Espanjan pohjoisosasta eli Pamplonan. Pamplonassa asuu 196 000 asukasta, joka on varsin vähän espanjan mittakaavassa. Historian kirjoista kaivoimme tiedon, että kaupunki on perustettu jo 75 eaa roomalaisen sotapäällikön Gnaeus Pompeius Magnuksen toimesta. Pamplonan kaupunki on käynyt läpi monia värikkäitä vaiheita historiassa eikä valloituksilta ja sodiltakaan olla vältytty. Nykyään kaupunki on tunnettu Club Atletico Osasunan (Espanjan kakkosliigassa pelaava jalkapallojoukkue) ja Ernest Hemingwayn romaanien viittauksien lisäksi lähinnä joka vuotisesta San Fermínin festivaalista, josta olemmekin jo kertoneet aikaisemmin.

Virallisina kielinä Pamplonassa toimii espanjan lisäksi myös baski, jota puhuu noin 15% väestöstä. Pamplonan tärkeimpiä teollisuudenaloja ovat autoteollisuus ja tuulivoima. Volkswagen onkin kaupungin tärkeimpiä työllistäjiä.

Vaikka Pamplona ei olekaan välttämättä turistien suosikkikohteita muuten kuin San Férminin aikaa on se kaunis kaupunki ja sieltä löytyy paljon nähtävää. Niille lukijoille, jotka eivät ole vielä päässeet itse paikan päällä käymään tai muistot Pamlonan kaduilta ovat päässeet hämärtymään, pidämme nyt pienen turistikierroksen digitaalisessa muodossa. Turvavyöt kiinni, nyt mennään!

Ensimmäisenä pysähdyspaikkana toimii Pamplonan katedraali Catedral de Santa Maria suomeksi Pyhän Marian katedraali. Se on rakennettu vuosien 1387-1525 aikana ja edustaa pääosin goottilaista tyylisuuntaa. Arkkitehti Ventura Rodríguez suunnitteli tosin vuonna 1783 katedraaliin uuden julkisivun, joka edustaa uusklassismia. Katedraalissa vierailevien on syytä varautua muutaman euron suuruiseen sisäänpääsymaksuun, mutta on ehdottomasti joka pennin arvoinen !

Seuraavaksi siirrymme Pamplonan linnoituksille ja muurille. Muurit, jotka kiertävät 5 kilometrin matkan kaupungin ympäri edustava renessanssin tyylisuuntaa. Muurit rakennettiin vuonna 1515 kaupungin suojaksi Ranskan joukkoja vastaan. Vielä nykypäivänä nämä muurit voidaan nähdä yhtenä Espanjan kiinnostavimmista sotilaallisista rakenteista.

Päätämme kierroksemme paikkaan, joka tekee Pamplonan kaupungista meidän ja myös muiden härkätaistelun ystäville niin erityisen paikan eli Pamplonan härkätaistelu areenalle Plaza de Toros de Pamplona. San Fermín festivaalin härkäjuoksun päänäyttämölle. Areena rakennettiin vuonna 1923 ja sinne mahtuu 19 529 härkätaistelu fania. Se on maailman suurin, vain Madridin ja Mexicon areenat ovat suurempia.

Pamplona on erittäin kaunis paikka ja suosittelemmekin lämpimästi kaikille siellä vierailua erityisesti läpikulku matkalla oleville. San Fermínin aikaa suositelleme kuitenkin varautuvan suomalaisella asteikolla jopa pieni muotoiseen kaaokseen.

Kliseisesti todeten näihin kuviin ja tunnelmiin!

Anton ja Tuukka

Viisi hauskaa faktaa

Tällä viikolla käsittelemme hauskoja faktoja liittyen San Fermínin härkäjuoksuun ja sen ympärille liittyviin tapahtumiin. Pahoittelen jo etukäteen, osa faktoista on saattanut esiintyä jo aikaisempien viikkojen postauksista, mutta ei hätää, paljon uutta ja ihmeellistä on myös luvassa. Seuraavaksi siis luvassa viisi ihmeellisintä ja mielenkiintoisinta faktaa.

1.    Uskonnollinen taustat 

Tapahtumalla on alun perin uskonnolliset taustat. Tapahtuma järjestettiin aluksi lokakuussa suojelupyhimyksen kunniaksi. Vähitellen uskonnollisiin juhliin alettiin kuitenkin lisätä musiikkia, tanssia ja härkätaisteluista ja juoksuja. Lopulta kirkon ja uskonnon roolin pienentyessä ja ajan kuluessa tapahtuma sai nykyisen muotonsa.

2.     Myyttinen punainen väri

Useimmat uskovat, että matadorit käyttävät punaisia vaatteita suututtaakseen härkiä. Tämä harhaluulo on kuitenkin kumottu Discovery Chanelin johdosta. Heidän testien mukaan härät eivät tunnista ollenkaan värejä. Sen sijaan härät reagoivat liikkeeseen ja liikkuvat niitä kohteita kohti, jotka liikkuvat nopeinten. Tästä syystä härät seuraavat matadoria ei suinkaan punaisten vaatteiden.

3.     Suurimmat riskit

Härkätaistelu nähdään ja onkin hyvin vaarallinen laji. Viime vuosituhannella n. 20 katsojaa ja juoksijaa on saanut surmansa härkätaistelussa tai juoksussa viimeisin vuonna 2009 kun 27- vuotias espanjalainen kokenut juoksija sai surmansa. Suurin riski liittyen San Ferminin festivaaleihin osallistuvalle ei kuitenkaan ole härät. Eniten onnettomuuksia festivaaleilla aiheuttaa mikäs muukaan kuin perintein sangria, jota tapahtumassa kuluu erittäin paljon.

4.  Yksi viikko ja 3 minuuttia

Festivaalit kestää Pamplonassa kokonaisen viikon, josta härkäjuoksua kertyy keskimäärin kolme minuuttia juoksijaa kohden. Tämä juoksu suoritetaan lisäksi useassa osassa. Parhaat pystyvät juoksemaan korkeintaan 20 sekuntia, jonka jälkeen hyppäävät sivuun. Loppu aikana juoksijat keskittyvät juhlimiseen, jotka ovatkin joillekin ainut syy lähteä festivaaleille. Vaikka festivaalit ovatkin tunnettu härkäjuoksustaan suurin osa ajasta kuluukin siis juhlimiseen ja muihin aktiviteetteihin.

 5. Myös muita kuin härkiä

      Kuuden lähetettävän härän lisäksi juoksijoille kirittäeksi lähetetään myös muutama nuori uros eli mullikka (kastroitu härkä). Härät ovat erityisen vihaisia ja vaarallisia kun ne ovat erotettu laumastaan. Näiden mullikoiden lisääminen härkien joukkoon tekee juoksusta vähemmän vaarallista.

Alla video avajaisseremoniasta:

Terveisin Anton ja Tuukka

Juan Belmonte

Tällä viikolla keskitymme kuuluisiin härkätaistelijoihin ja erityisesti Juan Belmonteen, jota voidaan pitää yhtenä kuuluisampana matadorina eli härkätaistelijana. Belmonte syntyi Sevillan lähellä Trianassa 14. huhtikuuta 1892. Belmonte aloitti härkätaistelut jo pienenä poikana 10-vuotiaana. Hän kuului härkätaisteluryhmään nimeltä Los Ninos Sevillanos. 18- vuotiaana hän tappoi ensimmäisen härkänsä ja alkoi kehittää omaa täysin uutta härkätaistelutyyliä, joka myös tuotti Belmontelle paljon vammoja. Belmonte pysyi pystyasennossa loppuun asti pelkäämättä härän sarvia kuten aikaisemmat matadorit ja mullisti tällä tyylillä koko härkätaistelun. Belmonte vei lajia eteenpäin toisen maailmankuuluun matadorin José Gomézin kanssa. Yhteistyö kuitenkin päättyi dramaattisesti vuonna 1920 Gomézin kuolemaan. Belmonte jatkoi kuitenkin lajin kehittämistä myös tämän jälkeen ja vuodet 1914-1920 voidaankin nähdä härkätaistelun kultaisina aikoina.  

Belmonte jäi eläkkeelle yhteensä kolme kertaa. Viimeisemmäksi jäi vuoden 1935 päätös, jolloin Belmonte oli 43 vuotta. Hän ehti taistella yhteensä 109 kertaa tehden hänestä toiseksi kokeneimman matadorin heti meksikolaisen Manual Benítez Pérezin jälkeen (111 ottelua).

Siviilielämässä Belmonte oli myös hyvä ystävä Ernst Hemingwayn kanssa. Belmonten voikin löytää Hemingwayn teoksista Ja aurinko nousee ja Kuolema iltapäivällä sivuhahmona. Hemingwayn tapaan Belmonte teki itsemurhan ampumalla itseään vuonna 1962 ollessaan 69- vuotias. Belmonte jätti härkätaistelulle paljon ja hänet tullaankin muistamaan aina kaikkien aikojen matadorina.

Alla olevasta videosta voi ihastella mestarin otteita: